PERUSASIOITA KOIRAN KOULUTTAMISESTA (c) Taru Raitio

Koiran kouluttaminen kannattaa muun muassa siksi, että

- asianmukaisin ja koiralle sopivin menetelmin koulutus parantaa ohjaajan ja koiran välistä suhdetta,
sekä vahvistaa omistajan johtajuutta
- koira oppii käytöstapoja ja siitä tulee tottelevaisempi eli yhteiskuntakelpoinen
- koulutustuokiot tarjoavat koiralle virikettä ja aivotoimintaa.

- On tärkeää ymmärtää, että koira on elävä olento – koira ei ymmärrä maailmaa niin kuin ihmiset. Koiraa koulutettaessa
täytyy olla johdonmukainen, reilu ja kärsivällinen.

- Koiralta ei voida vaatia mitään asiaa, ennen kuin se on sille kunnolla opetettu.

- Jo pikkupennulle voi opettaa asioita leikin varjolla. Pennun kanssa on paras harjoitella muutama minuutti kerrallaan
vaikka pari kertaa päivässä, koska sen keskittyminen on vielä lyhyttä.

- Täytyy keksiä mistä koira pitää, jotta sitä voidaan motivoida eli saada innostumaan tehtävän tekemisestä. Koiran
olisi hyvä olla nälkäinen tottelevaisuusharjoittelua aloitettaessa – näin sillä on enemmän motivaatiota harjoitteluun.

- Koira palkitaan aluksi jokaisesta onnistumisesta. Vasta myöhemmin, koiran osatessa asian hyvin, satunnaistetaan
palkitsemista (koskaan ei lopeteta kokonaan!).

- Vaikka koira ”osaisikin jonkin asian kotona”, se ei tarkoita, että se osaisi tehdä sitä vielä häiriöisellä alueella. Liikettä
täytyy helpottaa tarvittaessa. Kun siirrytään vaikeampaan ympäristöön, kuten koirakentälle, jossa on hajuja ja toisia
koiria, täytyy suoritusta helpottaa, jotta harjoituksesta ei tule liian vaativa. Kun koira pikkuhiljaa oppii tekemään
tehtävän missä tahansa, voidaan sanoa että se oikeasti osaa sen. (Esim. Jos koira pysyy hyvin paikallaan kotona jo
pidemmän aikaa, koirakentällä riittää aluksi lyhyempi välimatka ohjaajaan ja lyhyempi aika).

KOIRAN MOTIVOIMINEN

Koiraa motivoitaessa on tarkoitus saada se innostumaan ja kiinnostumaan opetettavasta asiasta. Ilman motivointia
koiran ja ohjaajan välille ei synny kontaktia, jolloin ei voi tapahtua oppimistakaan. Motivoitunut koira oppii, toimii
halukkaasti ja jaksaa harjoitella.
Jos koiralle halutaan opettaa jotain, sille täytyy siis tehdä aiheelliseksi harjoitella asiaa - sen täytyy tuntea hyötyvänsä
suorituksistaan. Kuka ihminen haluaa olla töissä kuukausia saamatta palkkaa? Jos työhön pakotetaan, vielä
vähemmän sinne tekee mieli. Jos sen sijaan kuukauden lopussa on luvassa tukullinen euroja, se varmasti kannustaa
työhön enemmän.

Motivaation voimakkuus on synnynnäistä, mutta siihen voivat vaikuttaa saadut kokemukset. Jos koira suorittaa
tehtävän ja kokemus on positiivinen, se tekee sen ilomielin uudelleen eli motivaatio kasvaa. Koiran kokiessa asian
negatiiviseksi, se ei ole halukas toimimaan niin toistamiseen, jolloin motivaatio laskee.
Motivaatiota voivat lisätä esimerkiksi ohjaajan vaatteet, jotka ovat aina samat harjoitellessa, tai noutokapulan
mukaan ottaminen. Koiran motivaatioon vaikuttavat myös nartuilla kiima-aika ja uroksilla kiinnostus kiimaiseen
narttuun, koiran ikä, onko se juuri levännyt vai väsynyt, syönyt vai nälkäinen. Lisäksi ympäristö, sää, päivärytmi
sekä haju-, kuulo-, ja näköaistin avulla saadut ärsykkeet aiheuttavat muutoksia motivaatiossa.

Se, miten koiraa motivoidaan, riippuu koirasta. Ahneelle koiralle käy usein herkut. Taas koiralle, joka ei ole erityisen
innostunut syömään tai on enemmän kiinnostunut leikkimään, voi olla parempi palkka esimerkiksi lelu. Joskus
koira leikkii mielellään kotona, mutta koirakentällä lelut eivät ole tarpeeksi kiinnostavia. Tällöin koirakentällä
kannattaa suosia sitä palkkaa, joka eniten koirassa herättää mielenkiintoa.
Tärkeintä on, että koira silminnähden nauttii palkastaan.

PALKITSEMINEN

Koira oppii tehokkaasti, kun se tekee oikein ja saa siitä välittömästi kiitosta. Koiran toimiessa oikein, kehutaan
ensin suullisesti ("Hyvä!") ja sen jälkeen annetaan palkka. Koiraa kehutaan ennen palkkaa, jotta sille jää esimerkiksi
jostain tietystä sanasta, kuten "hyvä", mielleyhtymä palkasta ja näin se tietää tehneensä oikein. Koiran kieltämistä
voidaan pitää turhana erityisesti opetusvaiheessa, koska se ei vielä edes tiedä mitä siltä halutaan, niin sitä ei voida
vaatiakaan.
Palkkiona täytyy käyttää jotain todella hyvää ja mielenkiintoista. Palkkio ei saa kuitenkaan olla koiraa liikaa
kiihottava, sillä jos koiran silmissä kiiluu vain palkkio, se ei keskity koulutukseen, eikä oppi näin ollen mene perille –
sen vuoksi makupalat ovat usein opetusvaiheessa hyvä vaihtoehto.
Makupalojen on oltava tarpeeksi pieniä, mutta herkullisia, jotta koira ei täyty ruuasta liian nopeasti.
Huom. Koiran päivittäin ruuaksi saamat kuivamuonanappulat ovat harvoin tarpeeksi herkullisia koulutustilanteessa
(Koirakentällä etenkin).

KONTAKTI

Kontakti on tärkein asia, jonka voit koiralle opettaa. Siksi siitä on hyvä lähteä liikkeelle. Kun sinun ja koirasi välillä
on kontakti, voit opettaa koirallesi mitä tahansa muuta – koska koirasi kuuntelee sinua.

Kontaktilla voidaan tarkoittaa koiran ja ohjaajan välisen katsekontaktin lisäksi koiran yleistä kuuliaisuutta ohjaajaa
kohtaan. Kun kontakti on kunnossa, koiran ja ohjaajan välinen vuorovaikutus toimii. Jos ei ole kontaktia, koira ei
kuuntele eikä oppimistakaan tapahdu.

Koiralle on hyväksi pienestä pitäen opettaa, että katsekontaktista tapahtuu kaikenlaista mukavaa. Ottamalla
kontaktin omistajaansa se saa ruokakipon tai pääsee ulos.

Koiralle voi myös opettaa kontakti-sanan, jolla se ottaa katsekontaktin. Jos koira on pennusta lähtien oppinut siihen,
että siltä ei vaadita mitään eikä se joudu tekemään mitään esimerkiksi saadakseen ruokaa, ei se välttämättä
tulevaisuudessakaan viitsi kovin helposti vaivaantua tekemään mitään omistajansa pyynnöstä. Se on oppinut,
että tekemättäkin on aina saanut ruokaa ja rapsutuksia niin miksi tehdä mitään omistajan yhtäkkiä vaatiessa.

Kontaktiharjoitus ja kontakti-sanan opettaminen

Pyydetään koiraa istumaan/seisomaan ohjaajan eteen ja näytetään koiralle että molemmissa käsissä on makupala.
Nostetaan kädet ylös sivuille. Koiran pitää katsoa silmiin, ennenkuin saa makupalan (kehu ja makupala aluksi
pienestä vilkaisustakin, täytyy olla nopea!). Jos koira ei katso oma-alotteisesti voi sanoa esim. koiran nimen -
olisi kuitenkin parempi jos koira itse hoksaisi että katsomisesta saa palkan. Pidennetään katsomisaikaa pikku hiljaa.
Ohjaaja voi olla myös kyykyssä tai vain toinen käsi ylhäällä. Kun koira varmasti ottaa aina katsekontaktin tätä
harjoiteltaessa, voidaan siihen liittää käskysana esimerkiksi "katso". Samassa kun koira vilkaisee ohjaajaa, hän sanoo
"katso" ja palkitsee koiran - näin koira oppii käskysanalle merkityksen.



Sanan voi opettaa myös ruokakupin tai makupalan sisältävän alustan kanssa samalla tavalla, koiran katsoessa
sanotaan iloisesti käskysana ja annetaan lupa syömiseen.